Vanhusten palveluiden riittävyyttä pitää seurata

Valtuustossa 7.12.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Hyväksyimme valtuustossa vuosi sitten suunnitelman Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi, jossa keskeinen linjaus oli, että ikääntyneiden kotona asuminen on ensisijaista. Hyväksyimme ikääntymisohjelmaa linjatessamme sen, että pitkäaikaishoidon kattavuutta lasketaan ja omaishoidon sekä kotihoidon resursseja vahvistetaan.

Haluan nostaa esille talousarvioneuvotteluiden pöytäkirjamerkinnän jossa luvataan seurata pitkäaikaishoitopaikkojen riittävyyttä. Tämä pöytäkirja merkintä on tärkeä, koska palvelurakennemuutoksen etenemisen nimissä todetaan, että hoiva-asumisen paikkamäärä ei tavoitteiden mukaan juurikaan kasva. Hyväksyimme mainitussa ohjelmassa tavoitetasot vanhustenpalveluiden ikätasoiselle kattavuudelle prosentteina, jolloin ikätasoinen kattavuuden tavoite yli 75 väestöstä linjattiin 7 %:ksi vuonna 2021. Toivon, että sosiaali- ja terveyslautakunta seuraa myös tätä palveluiden ikätasoisen kattavuuden kehittymistä. Tulee myös varmistaa, että hoiva-asumisen kriteerit mahdollistavat pitkäaikaishoitoon pääsyn heille, jotka eivät kotona enää pärjää, erityisesti on huomioitava muistisairaat.

Talousarviokirjassa todetaan, että kasvavaan palvelutarpeeseen, jota väestön ikääntyminen aiheuttaa vastataan tuottavuutta parantamalla ja samalla kehitystyöllä tavoitellaan yksikkökustannusten laskua kautta linjan. Tämä tavoite tulee läpinäkyväksi kun talousarviokirjaan on lisätty esimerkiksi vanhustenpalveluiden palvelutuotteista yksikköhinnat.

Kun vanhusten pitkäaikaishoitopaikkojen riittävyyttä seurataan, täytyy seurata myös kustannusten kehittymistä niin omassa palvelutuotannossa kuin yksityisessä tuotannossa. Tosiasia on, että suurin osa vanhusten pitkäaikaishoitopaikoista on ostopalveluita tai tuotettu palvelustelin avulla. Jatkossa toivon, että meille esitetään myös vertailukelpoisia lukuja omien ja ostettujen palveluiden kustannuksista.

Toinen asia johon halua kiinnittää huomioita on Espoon talousarvion tavoitteiden asettamisjärjestelmä laajemmin. Toimialat valmistelevat pitkälti itse tavoitteet ja kaupunginhallitus sekä valtuusto lähinnä ne siunaavat. Haluaisin, että jatkossa valtuusto asettaisi jo kehystalousarvion hyväksymisen yhteydessä kullekin toimialalle muutamia tärkeimpiä keskeisiä mitattavia tavoitteita seuraavalle talousarviovuodelle.

Nyt käsiteltävää talousarviota lukiessa kannattaa kunkin toimialan, taseyksikön ja konserniyhtiön kohdalla kysyä, tukevatko sen tavoitteet ja eurot muutoksia Espoo-tarinan toteuttamiseksi. Lautakunnille toivon viisautta ja valppautta tavoitteiden ja mittarien asettamisessa ja seuraamisessa.