Ikääntyneiden palveluista elinvoimaa Espooseen

Ikääntyneiden palveluista elinvoimaa Espooseen

Puheeni 7.12.2016 Espoon valtuustossa vuoden 2017 talousarvioon liittyen:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tiukassa talous tilanteessa ei ole mahdollista saada kaikkea, mitä toivoisimme. Nyt käsiteltävänä oleva talousarvioesitys ja neuvottelutulos pitää kuitenkin sisällään monia tärkeitä asioita.

Me vihreät haluamme pitää huolta kaupunkilaisten hyvinvoinnista tekemättä vastak-kainasetteluja ikääntyneiden, perheiden tai lasten välille.  Neuvottelutulokseen sisältyvä sosiaali- ja terveyspalveluihin esitetyistä kohtuuttomista 27,5 %  asiakas-mak-sujen korotuksista luopuminen on tärkeä asia niin ikääntyneille kuin monille muillekin sosiaali- ja terveyspalveluita käyttäville.

Hyväksyimme syksyllä suunnitelman Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi, jossa keskeinen linjaus oli, että ikääntyneiden kotona asuminen on ensisijaista. Kotona asumisen ensisijaisuuden tulee näkyä myös palvelurakenteessa ja resursseissa. Neuvottelutuloksen lisäys vanhusten palveluihin mahdollistaa kotihoidon vahvistamisen. Hyväksyimme ikääntymisohjelmaa linjatessamme sen, että pitkäaikais-hoidon kattavuutta lasketaan ja omaishoidon sekä kotihoidon resursseja vahvistetaan. Meille vihreille on tärkeää, että toimimme hyväksymiemme periaatteiden mukaisesti myös rahaa jakaessamme, siksi lisämääräraha juuri kotihoitoon on perusteltua.

Hyväksymämme ikääntymissuunnitelma painottaa aiempaa enemmän hyvinvoinnin edistämistä, jossa kaupungin eri tahojen tehtävä on etenkin luoda mahdollisuuksia ja puitteita ikääntyneiden hyvinvointiin. On tärkeä muistaa, että hyvinvointia emme lisää vain resursseja paisuttamalla vaan on ymmärrettävä ikääntyneiden hyvinvointi sosiaali- ja terveyspalveluita laajempana kokonaisuutena.

Ikääntyneiden arjessa kotona selviämisen ongelmat liittyvät usein paljon muuhunkin kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämän hoivan saatavuuteen. Tarvitaan apua kodin askareisiin, siivoukseen, kodin ulkopuolella asiointiin ja ulkoiluun. Viime vuosina on alettu ymmärtää ikääntymisen merkitys myös muutenkin kuin ikääntymisongelmana, ikääntyvät tarvitsevat monenlaisia palveluita ja ikääntymisen ympärille voi kehittyä elinvoimaa tuottavaa palvelu- ja elinkeinotoimintaa.

Espoo on omassa toiminnassaan voimakkaasti kehittänyt ikääntyneiden palvelu-ohjausta, jossa keskiössä on neuvonta ja ohjaus, jossa ratkaisuja vanhusten arjen selviämiseen etsitään muustakin kun kaupungin palvelutarjonnasta. Tätä kehitystyötä ensivuodenkin talousarvion puitteissa jatkettava ja kaupungin tulee aktiivisesti etsiä kumppanuuksien kautta, esimerkiksi järjestötoimijoiden ja yritysten kanssa, tapoja tuottaa monialaisesti hyvinvointia edistäviä palveluita ikääntyneille. Kun yhä suurempi osa ikääntyneiden palveluista on muuta kuin kaupungin tuottamaa, pitää myös kehittää palvelusetelijärjestelmiä, jotka eivät aseta kaupunkilaisia eriarvoiseen asemaan hyvin-vointia tukevia palveluiden saamisessa sosioekonomisen aseman perusteella.

Työllisyyden edistämistoimet olisi saanut talousarvioissakin saada enemmän panos-tusta. Kun näin ei ole käynyt niin toivoisin, että kaupunki aktiiviesti kumppanuuksia hakien edistää työllisyyttä osana myös ikääntyneiden hyvinvoinnin turvaamista. Ikään-tyneiden palveluita ei pidä nähdä vaan menoeränä, vaan myös mahdollisuutena luoda alueellemme elinvoimaa. Tämä on mahdollista jos kaupunki toimiessaan aktiivisesti hyvinvoinnin mahdollistajana löytää myös keinoja uudenlaisten palveluinnovaatioiden kehittämiseen yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa.

Valtuusto 12.12.2016

12.12.2016 kokoontui Espoon valtuusto vuoden viimeiseen kokoukseensa ja minun vuoroni oli kirjata vihreiden valtuustoblogia.

Kokous oli yksi koko valtuustokauden lyhimmistä ja sopuisimmista. Valtuutettujen puheintoa oli ehkä verottanut runsaiden kokousten määrä. Kokousasioiden ruuhkautumisen vuoksi valtuusto on kokoontunut viime kuukausina kahteen ylimääräisen kokoukseen ja valtuuston kokouksia on ollut peräti 6 viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Kokouksen ensimmäisinä asioina oli muutamia uusien luottamushenkilöiden nimeämisiä eronneiden tilalle. Vihreitä ei näissä nimityksissä ollut.

Kokouksen alussa palattiin vielä edellisellä viikolla hyväksyttyyn vuoden 2017 talousarvioon kun käsiteltiin valtuutettujen toivomusesityksiä. Talousarvio ei enää toivomusten myötä muutu. Talousarviokäsittelyssä saavutettiin vihreille tärkeät tavoitteet opetuksen- ja varhaiskasvatuksen resurssien turvaamisesta, torjuttiin ylisuuret asiakasmaksukorotukset sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuissa ja myönnettiin lisää rahaa vanhustenpalveluihin. Hyväksytyistä toivomuksista useimmat käsittelivät juuri vanhusten palveluiden laatua.

Seuraavaksi käsiteltiin vuoden 2016 lokakuun seurantaraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen (kok.) esitteli seurantaraporttia, jonka keskeisin viesti on, että kaupungin kasvavat investointi tarpeet edellyttävät toiminnan tehostamista. Taloudentasapainottamisohjelman tavoitteita on noudatettava, jotta kaupungin toiminnan tuottavuus saadaan paranemaan ja velkaantumiskehitys pysähtymään. Huolestuttavaa on mm. Espoon työmarkkinatuen kuntaosuuksien kasvu ja lähitulevaisuudessa on tehtävä vaikuttavia toimia työllisyyden hoidon edistämiseksi koko kaupungissa.

Tätäkään kokousta ei selvitty ilman metroasioita. Käsittelyssä oli kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen Länsimetro Oy:n lainoille. Perussuomalaisten Jukka Kilpi teki palautusesityksen lisätakauksista.  Vaikka monet suhtautuvat kriittisesti metron kustannuksiin, ei palautusesitys menestynyt. Metro on rakenteilla eikä rakentamista ei voi keskeyttääkään, niin mitäpä muutakaan voi kun myöntää lisätakaus ja toivoa, että lisälaskua enää tule.

Seuraavaksi oli käsittelyssä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien sääntömuutokset, joissa linjataan ja selkeytetään mm sitä, miten ja missä päätetään sivistystoimen palvelujen, eli koulujen, päiväkotien, kulttuurin, liikunnan ja nuorison tarvitsemista tiloista. Tiina Elo (vihr.) korosti puheessaan poliittisten lautakuntien vastuuta ja asiantuntemusta sekä asukkaiden kuulemisen tärkeyttä kun tehdään päätöksiä koulujen palveluverkosta (eli suomeksi sanottuna koulujen lakkauttamista tai uusien rakentamisesta). Kun päätöksiä koulujen tiloista tehdään, tulee keskeisenä lähtökohtana olla, että asukkaat saavat sujuvasti tarvitsemansa palvelut, joita on tarjolla tasapuolisesti eri puolilla kaupunkia.

Kokouksen merkittävimmät asiat olivat kaupungin omistajapolitiikka ja konserniohje. Molemmat liittyvät kaupungin harjoittamaan omistajapolitiikkaan. Kaupungin omistuksiin on sidottu merkittävä määrä varallisuutta. Kaupunki on omistajana osakeyhtiöissä ja kuntayhtymissä, joiden toimintaa kaupunki ohjaa omistajapolitiikallaan. Käsittelyssä ollut omistajapolitiikan ohjelmapaperi oli valmistelultaan varsin suppea. Hannele Kerola (sd) esitti ohjelman palautusta, mikä varmaan olisikin ollut tarpeellista. Keskustelu lopahti kuitenkin lyhyeen eikä palautus saanut kannatusta. Konserniohjauksen ohjeet, jotka nekin liittyvät kaupungin rooleihin omistajana, sen sijaan kirvoittivat pidemmän keskustelun. Myös tässä asiassa Hannele Kerola (sd.) esitti palautusta mm sen takia, että konserniohjeessa ovat mm. riskien hallinnan ja valvonnan vastuut ja raportointi puutteellisesti määritellyt. Vihreiden Päivi Salli kannatti konserniohjeen palautusta uudelleen valmisteluun ja korosti puheessaan sitä, että osakeyhtiölaki ei estä toiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Espoon tytäryhtiöissä tulisi Sallin mukaan toteutua laaja omistajaan liittyvä julkisuus ja tiedonantovelvollisuus. Salli olisi toivonut konserniohjeeseen myös tarkempia suosituksia yritystoiminnan vastuullisuudesta ja eettisistä periaatteista.  Äänestyksessä palautusesitys ei saanut riittävästi kannatusta ja konserniohje hyväksyttiin esityksen mukaisesti valtuutettu Ville Lehtolan lisäysesityksen kanssa, jossa päätettiin selvittää julkisuuslain soveltamista konserniohjeessa.

Seuraavat käsiteltävät asiat hyväksyttiin ilman keskustelua. Esityksen mukaan ilman äänestyksiä hyväksyttiin Espoon myönteinen lausunto mahdollisesta Rysäkarin ulkoilusaaren liittämisestä Helsingistä Espooseen, ulkoilumajan myynnin Salossa, Kilonkartanon asemakaavan muutos ja vastaus valtuustoaloitteeseen nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta.

Kokouksen lopuksi käsiteltiin muutamia valtuutettujen aloitteita. Pitkään keskusteltiin Veera Ruohon (ps.) valtuusto-aloitteesta yli 68-vuotiaiden eläkeläisten liikkumisesta maksuttomasti. Vihreiden Sirpa Hertell piti puheenvuoron, jossa hän totesi Ruohon aloitteen olevan myöhässä, koska on jo päätetty HSL:n uudesta lippujärjestelmästä, jossa käyttöön otetaan alennettu seniorilippu vuoden 2018 alusta, kun koko lippujärjestelmä muuttuu ns. kaarimallin mukaiseksi. Hertell kertoi kannattavansa maksutonta julkista liikennettä rollaattoria käyttäville. Hertell teki toivomuksen, jossa esitti, että Espoo ehdottaisi HSL:n hallitukselle, että vuoden 2018 alusta käyttöönotettavan alennetun seniorilipun ikärajaa laskettaisiin 68-vuoteen, toivomus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouksen toiseksi viimeisenä varsinaisena lista-asiana käsiteltiin Kurt Bymanin aloitetta valtuuston pukeutumiskoodiksi. Bymanin puhe, jossa hän esitti valtuutettujen pukeutumista arvostelevaa kuvamateriaalia, herätti runsaasti närkästystä ja kritiikkiä. Vihreiden valtuutettu Mari Anthoni toivoi, että tämän kaltaisia aloitteita ja puheenvuoroja ei valtuustossa koskaan enää nähtäisi.  Kirsi Louhelainen (vihr) piti keskustelua farssina ja huomautti, että pukeutumista enemmän valtuuston arvovaltaa on nakertanut valtuustossa esitetyt harkitsemattomat puheenvuorot. Hännän huippuna Kurt Bymanin esitteli aloitettaan kuntapoliitikkojen perehdyttämisestä ja kouluttamisesta.

Lopuksi käsiteltiin lisälistalta keskustan valtuutetun Mikko Hintsalan eronpyyntö luottamustehtävistä vuoden 2017 alusta ja valittiin keskustan varavaltuutettu Simo Repo Hintsalan luottamustehtäviin ja varsinaiseksi valtuutetuksi.

Vuoden viimein kokous päättyi hyvän joulun toivotuksiin ja valtuutetut pääsivät kotiin joululomalle poikkeuksellisen aikasin joululimput kainalossaan.

 

Raportin kirjasi Päivi Salli